Loppuunveto

Hei vaan kaikille. Joululoma on alkanut, joulu on vietetty ja Suomessa on keritty vähän aikaa olla. Kuitenkin lähdin samantien takaisin Venäjälle ja seurauksena täällä Pietarissa iski inspiraatio viimeisen postauksen kirjoittamiseen Tverin kieliharjoittelusta. Tänne listasin vaihdon hyviä ja huonoja puolia, mitä jään ja mitä en jää kaipaamaan. Joten tässäpä lyhyesti ne ovat...

Mitä en jää kaipaamaan:

1.Asuntola

Kansainvälinen asuntola (eli missä me asuttiin) oli ihan siisti ja hyväkuntoinen, mutta muutama seikka ärsyttivät hyvin usein. Ovatko seinät liian ohuita tai sitten tyhjiä sisältäpäin, kaikennäköistä melua käytäviltä kuului aina: kävelyä, skypessä juttelemista, naapureiden istuskelubileet käytävillä, yms. Sen päälle vielä ihanat alakerran naapurimme kuuntelivat aina, siis ihan aina, musiikkia, joka ei välttämättä ollut edes hyvää, joten jokapäiväiset bileet piti vain kestää.

2.Kylmyys ja suihku

Meillä Sonjan kanssa oli ihan hyvä ja iso huone, mutta iltaisin ja erityisesti öisin siellä oli jäätävän kylmää (ainakin omasta mielestä), joten lämpöpatteri oli aina päällä. Suihkulla oli ihan oma tarinansa: sitä ei saanut asentaa pystyasentoon eikä mihinkään ylöspäin, joten suihkupäätä joutui aina pitää kädessä pesemisen aikana. Kylläpä iski helpotus kun pääsin kunnon suihkuun Suomessa.

3.Internet

Tämähän oli pysyvä ongelma täällä Tverissä. Yliopiston netti ei koskaan, siis koskaan toiminut, joten ainut pelastus oli puhelimen netti. Valitettavasti sekään ei aina toiminut, joten usein, erityisesti läksyjen teossa, hermot meni kyllä totaalisesti. Luojan kiitos Suomessa on hyvä netti, jota osaa nyt arvostaa.

Tämännäköisiä kuvioita olivat aina läsnä...

4.Epäpuhtaus ja tiet

Voi Venäjä-parka, miksiköhän et osaa huolehtia omasta luonnostaan?! Paljon autoja, päästöjä ja savua, likaisia katuja ja kuoppaisia teitä oli joka puolella. Välillä säälitti kävellä katuja pitkin ja katsella miten paljon roskaa on tiellä, onko niin vaikeaa asentaa roskakoreja muuallekin kun vain ruokakauppojen luokse. Puhdas ilmakin tuntuu puuttuvan Venäjällä.

5.Liikenne

Marshrutkat, elektritskat, ratikat ja bussit ovat Venäjän ihanuus. Elektritskat ovat semmoisia lähijunia, jotka lahjoittavat teille rauhallisen tunnelman kaupustelijoiden ja muusikoiden seurassa. Bussit ja ratikat ovat yleensä paljon mukavammat kulkuneuvot, mutta silti kannattaa kehitellä hyvää tasapainoa niitä varten.

Marshrutkat eli ns. reittitaksit ovat yleensä täynnä ihmisiä ja niiden kuskit ovat enimmäkseen maahanmuuttajia, joiden ajotyyli on usein riskialtista. Samalla marshrutkat saattavat yllättää: esim. lempimarshrutkamme nro 2 vei meidät aina "oikeeseen" suuntaan, joten niille jotka rakastavat tietämättömyyttä ja seikkailuja, suosittelen! 

6.Asiakaspalvelu

Asiakaspalvelu Venäjällä on jotain kauhua, erityisesti Venäjän byrokratia. Voi miksi ihmeessä jokaisen, siis ihan jokaisen asian ratkaisuun tarvitaan PASSIN ja pitää täyttää miljoonaa lomaketta?!!! Postikin on kaikista hidas maailmassa. En vielä koskaan viettänyt 2h aikaa yhden paketin noutaamisessa. Siihen verrattuna hymyilemättömyys ja röyhkeys ovat pienimmät ongelmista.

Posti

7.Kolikoita

Venäjällä niitä riitti. Kortilla maksaaminen siellä ei ole niin yleistä kuin Suomessa, joten maksaaminen tapahtui yleensä käteisellä. Sen takia vaihtorahaksi saattiin usein kolikoita, joita kertyi kukkaroon aina järkyttävä määrä. Onneksi viimeisellä viikolla päästiin niistä eroon tuhlaamalla kulkuneuvoihin ja lahjoittamalla kerjäläisille.

Aina kourallinen kolikoita

Mitä jään kaipaamaan:

1.Ihmiset

Täällä Tverissä ollaan tutustuneet niin moneen upeaan ihmiseen: venäläisiä, muita vaihtareita, opettajia - heitä kaikkia tulee todella kova ikävä, parasta seuraa.

Samalla tulen ikävöimään suomalaisten tyttöjen kanssa vietettyä aikaa. Silloin kun asuttiin samassa asuntolassa, koettiin niin paljon upeita hetkiä yhdessä: leffailtoja, vietettyjä synttäreitä ja monia bileitä, karaokeiltoja, yöllisiä ja syvällisiä keskusteluja Sonjan ja välillä Johannan kanssa, ruokailuhetkiä ja paljon paljon muuta...

2.Lyhyitä matkoja

Sitä ainakin tulen kaipaamaan, koska esim. luennoille ei tarvinnut mennä kun vain yksi kerros ylöspäin. Yliopisto muutenkin sijaitsee keskustassa, joten kaikki tarvittavat olivat lyhyen matkan varrella. Such a paradise :D

3.Halvat hinnat

Venäjän rupla ei ole niin kallis kuin euro, joten monet jutut täällä eivät maksaa paljon mitään. Esim. sen takia olen innostunut kirjojen ostamisesta, koska täällä ne ovat yllättävän halpoja, ruokaakaan ei ole kallis. Kulkuneuvoillakin matkustaminen on myös aika halpaa verrattuna Suomeen, esim. elektritskalla Moskovaan ja taksilla kaupungin yhdestä päästä toiseen saatat päästä parilla eurolla, bussit, marsurkat ja ratikat maksaavat alle 50snt. Ravintoloissa sen takia päästiin käymään paljon paljon useammin kuin olisimme pystyneet Suomessa.

4.Venäläisyys

No sitä jään aina kaipaamaan kun olen Suomessa. Itse olen alkuperäinen venäläinen, joten se venäläisyys tulee virtaamaan minussa aina. Venäjän kieltä ja kulttuuria joka suunnasta, venäläistä ruokaa, jopa venäläistä muotia, en siitä pysty ihan noin vaan kieltäytyä. Se tunnelma on parasta, mitä olen ikinä kokenut elämässä.

5.Menoja ja tekemistä

Se oli kyllä mahtava juttu täällä. Vaikka Suomessakin löytyy tekemistä ja tämä ei ole mitenkään erottuvaa, mutta silti ei täällä koskaan tullut tylsää. Tverin aikana meillä aina tuntui olevan niin kova kiire kaikkialle, aina oli tekemistä, kaikennäköisiä menoja, tapahtumia, reissuja. Se oli kyllä upeaa...

6.Maisemat

Tver on ihana kaupunki, täynnä historiaa ja kauneutta. Hienoja rakennuksia, erilaisia puistoja ja patsaita, paljon kirkkoja ja luostareita, museoita ja Volga. Hyvin viihtyisä paikka!

7.Vaihtarina oleminen

Vaihtarina oleminen on varmaan ollut paras asia, mitä koettiin täällä. Hauskinta oli se, että aina oli mahdollisuus leikkiä turistia ja puhua vain englantia tai kokeilla venäjän puhumista aksentilla. Samalla meillä oli oma salakieli, niin upeaa puhua suomea silloin kun kukaan ei tajua yhtään mitään puheestasi. Hengailla muiden vaihtareiden kanssa, jutella niiden kanssa vain englantia tai venäjää, bilettää joka viikko mahtavassa seurassa, asua yhdessä kavereiden kanssa ja pitää koko ajan hauskaa opiskelujen parissa. Sitä fiilista kannattaa kokeilla :)

Loppujen lopuksi kieliharjoittelu täällä oli upea ja unohtumaton, tänne tapahtui paljon kaikkea, sekä hyvää että pahaa. Koettiin iloa ja kyyneleitä, riemua ja ärsymystä, koti-ikävää ja halua jäädä Tveriin, draamoja ja riitoja, hauskanpitoa ja opiskelua, kiirettä ja elämää. Tuli reissattua, käytyä teatterissa, elokuvissa, filarmoniassa, baletissa, baareissa, clubeissa, yms. Tutustuttiin lisää venäjän kulttuuriin, sekä moniin upeihin ihmisiin, saatiin harjoitella lisää englannin ja venäjän kielten taitoja. 

Tälläinen tämä kieliharjoittelu oli. Kiitos kun seurasitte tätä blogia, toivottavasti nautitte postauksien lukemisesta ja teillä oli hauskaa (niinkuin meillä). Kuten Venäjällä sanotaan: "Me ei sanota hyvästit, me sanotaan näkemiin!" Joten näkemiin...